KPL 4: Ilmakehä - suojaa ja suodattaa
Ilmakehä on toiselta nimeltään
atmosfääri ja koostuu kerroksista, jotka ympäröi maapalloa. Kerrokset
ovat samankaltaisia koostumukseltaan, mutta niiden tiheys pienenee mitä
korkeammalle mennään. Maan vetovoima estää ilmakehän kaasuja karkaamasta
avaruuteen.
Ilma on kaasuseos. Se sisältää noin 78% typpeä, 21% happea, argonia alle 1% ja hiilidioksidia 0,04%. Myös muita kaasuja on ilmassa pieniä pitoisuuksia. Happea on juuri sopivasti, koska jos sitä olisi liian vähän, ei saataisi syttymään mm. saunaa ja jos sitä olisi enemmän niin mm. kirjat voisivat syttyä tuleen itsestään. Ilmakehässä on vesihöyryä ja myös kiinteitä aineita, kuten tuhkaa, pölyä, suokakiteitä ja aerosoleja. Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemmäisiä hiukkasia. Ne jaetaan luonnollisiin (esimerkiksi tulivuoren purkauksista syntyviin) ja ihmisen aiheuttamiin (maatalous, teollisuus, liikenne...) hiukkasiin. Osa aerosoleista heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen ja vähentää sillä tavalla ilmaston lämpenemistä.
Säteilytase ja säteilyn absorboituminen
Aurinkovakio on ilmakehän yläosaan saapuvan lyhytaaltoisen säteilyn määrä. Puolet tästä säteilystä saapuu maanpinnalle ja puolet absorboituu (= imeytyy) ilmakehään. Loppuosa heijastuu pilvistä tai siroaa takaisin avaruuteen ilman molekyyleistä. Auringon säteily etenee avaruudessa valon nopeudella energiaa menettämättä. Pilviin, vesihöyryyn, ilman molekyyleihin ja maanpinnalle imeytynyt energia kohottaa niiden lämpötilaa. Nestemäisen veden haihtumiseen tarvitaan paljon energiaa. Energia jää vesihöyryyn latenttina eli piilevänä energiana.
Erilaiset pinnat heijastavat säteilyä eri tavoin. Albedo eli heijastuskyky tarkoittaa pinnan tai kappaleen kykyä heijastaa siihen tulevaa säteilyä. Esimerkiksi lumen albedo on suuri, koska se heijastaa paljon säteilyä takaisin. Tumman pinnan albedo on suuri, koska se imee itseensä säteilyä.
Maapallon energiatase on tasapainossa, koska tulo -ja lähtösäteily on pitkällä aikavälillä yhtä suuret. Energian ylijäämäaluetta on 35. leveyspiirien välinen alue, koska sinne Auringon säteet tulevat lähes kohtisuoraan. Muut alueet maapallolla ovat alijäämäaluetta, koska säteet tulevat viistosti ja energia jakautuu laajemmalle alueelle.
Ihmisen toiminta voimistaa kasvihuoneilmiötä, mikä on johtanut ilmaston lämpenemiseen. Kasvihuoneilmio on kuitenkin normaali tapahtuma maapallolla ilman ihmistäkin. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani. Ne sitovat 90% maanpinnan ja merien lämpösäteilystä.
Tehtävä 1 sivu 31: Selitä termi.
a) troposfääri = ilmakehän alin, elämälle soveltuva kerros.
b) stratosfääri = ilmakehän toinen, troposfäärin yläpuolella oleva kerros
c) kasvihuoneilmiö = ilmiö, jossa kasvihuonekaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista Auringon valoa, mutta pidättävät maapallon pinnalta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä.
d) albedo = kappaleen tai pinnan kyky heijastaa siihen tuleva säteily.
e) O3 = otsoni, joka on muiden aineiden kanssa helposti reagoiva molekyyli.
Ilma on kaasuseos. Se sisältää noin 78% typpeä, 21% happea, argonia alle 1% ja hiilidioksidia 0,04%. Myös muita kaasuja on ilmassa pieniä pitoisuuksia. Happea on juuri sopivasti, koska jos sitä olisi liian vähän, ei saataisi syttymään mm. saunaa ja jos sitä olisi enemmän niin mm. kirjat voisivat syttyä tuleen itsestään. Ilmakehässä on vesihöyryä ja myös kiinteitä aineita, kuten tuhkaa, pölyä, suokakiteitä ja aerosoleja. Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemmäisiä hiukkasia. Ne jaetaan luonnollisiin (esimerkiksi tulivuoren purkauksista syntyviin) ja ihmisen aiheuttamiin (maatalous, teollisuus, liikenne...) hiukkasiin. Osa aerosoleista heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen ja vähentää sillä tavalla ilmaston lämpenemistä.
Säteilytase ja säteilyn absorboituminen
Aurinkovakio on ilmakehän yläosaan saapuvan lyhytaaltoisen säteilyn määrä. Puolet tästä säteilystä saapuu maanpinnalle ja puolet absorboituu (= imeytyy) ilmakehään. Loppuosa heijastuu pilvistä tai siroaa takaisin avaruuteen ilman molekyyleistä. Auringon säteily etenee avaruudessa valon nopeudella energiaa menettämättä. Pilviin, vesihöyryyn, ilman molekyyleihin ja maanpinnalle imeytynyt energia kohottaa niiden lämpötilaa. Nestemäisen veden haihtumiseen tarvitaan paljon energiaa. Energia jää vesihöyryyn latenttina eli piilevänä energiana.
Erilaiset pinnat heijastavat säteilyä eri tavoin. Albedo eli heijastuskyky tarkoittaa pinnan tai kappaleen kykyä heijastaa siihen tulevaa säteilyä. Esimerkiksi lumen albedo on suuri, koska se heijastaa paljon säteilyä takaisin. Tumman pinnan albedo on suuri, koska se imee itseensä säteilyä.
Maapallon energiatase on tasapainossa, koska tulo -ja lähtösäteily on pitkällä aikavälillä yhtä suuret. Energian ylijäämäaluetta on 35. leveyspiirien välinen alue, koska sinne Auringon säteet tulevat lähes kohtisuoraan. Muut alueet maapallolla ovat alijäämäaluetta, koska säteet tulevat viistosti ja energia jakautuu laajemmalle alueelle.
Ihmisen toiminta voimistaa kasvihuoneilmiötä, mikä on johtanut ilmaston lämpenemiseen. Kasvihuoneilmio on kuitenkin normaali tapahtuma maapallolla ilman ihmistäkin. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani. Ne sitovat 90% maanpinnan ja merien lämpösäteilystä.
Tehtävä 1 sivu 31: Selitä termi.
a) troposfääri = ilmakehän alin, elämälle soveltuva kerros.
b) stratosfääri = ilmakehän toinen, troposfäärin yläpuolella oleva kerros
c) kasvihuoneilmiö = ilmiö, jossa kasvihuonekaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista Auringon valoa, mutta pidättävät maapallon pinnalta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä.
d) albedo = kappaleen tai pinnan kyky heijastaa siihen tuleva säteily.
e) O3 = otsoni, joka on muiden aineiden kanssa helposti reagoiva molekyyli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti