Kappale 14

KPL 14: Maa - kolmas kivi AuringostaTärkein oppimani asia oli se, mistä maapallo koostuu.

Litosfäärilaattoja on monia. Ne muodostavat maapallon kuorikerroksen ja ne liikkuvat eri suuntiin.

Tehtävä 4 sivu 94: Mikä sai aikaan lähes 11 kilometriä syvän Mariaanien haudan Tyynessämeressä?Se on syntynyt, kun Tyynenmeren laatta on törmätessään työntynyt Filippiinien laatan alle.

Kappale 13

KPL 13: Biomit päiväntasaajalta navoille

Tärkein oppimamme asia oli se, kuinka kasvillisuus eroaa eri lämpövyöhykkeillä.

Biomi on suurekosysteemi. Se on tietyn ilmaston ekosysteemien muodostama kokonaisuus.

Mitään kysymyksiä ei ole herännyt, ja jos on niin silloin olen jo saanut vastauksen niihin.

Tehtävä 3 sivu 86: Selvitä
a) mitä on aavikoituminen
Aavikoituminen on kuivilla alueilla yleistä ja tarkoittaa maan laadu heikkenemistä. Maatalous on suurena syynä aavikoitumiselle.
b) miten suola-aavikko muodostuu.
Aavikot ei ole täysin vedettömiä ja vettä esiintyy keitaissa ja sadekausina joissa ja järvissä, jotka kuivuvat lopulta ja muuttuvat suola-aavikoksi.

Kappale 12

KPL 12: Maanpinta - biosfäärin pohja

Tärkein oppimamme asia oli mielestämme se, mikä on maannos

Maankamara muodostuu maa- ja kallioperästä. Suomen maaperä on muodostunut vasta viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen. Kallioperä on syntynyt hyvin vaihtelevissa geologisissa oloissa pääosin 1,5-3 miljardia vuotta sitten.

Ei ole tullut ennen mietittyä paljoakaan, mitä kaikkia maannoksia on olemassa. Yläasteella tuli puheeksi kaikki maaperään kuuluvat maalajit ja käytiin niitä läpi paljon.

Tehtävä 1 sivu 79: Millaista maannosta esiintyy
a) Unkarin pustalla
Mustamultamaannos
b) Suomen havumetsissäPodsolimaannos
c) Kongon sademetsäalueella
Latosolimaannos

Kappale 11

KPL 11: Ilmasto - aina muutoksessa

Tärkein oppimamme asia oli se, kuinka paljon ilmasto maapallolla muuttuu..

Kasvihuoneilmiö on täysin normaali ilmiö maapallolla. Se mahdollistaa maapallon nykyiset elinolosuhteet. Luontaisia kasvihuonekaasuja on vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani ja ne nostattavat maapallon keskilämpötilaa 33 astetta. Jos ilmiötä ei olisi, maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. Kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen takia ja nostanut maapallon luontaista lämpötilaa.

Kun on puhuttu kasvihuoneilmiöstä, mietti nuorempana, että mikä se sellainen on. Sitä ei oikein senkään jälkeen tajua, että se on normaalia, koska usein luullaan, että se on ihmisten aiheuttamaa. Ihminen on vain toiminnallaan sitä voimistanut.

Tehtävä 1 sivu 74: Selvitä, miten kasvihuoneilmiä vaikuttaa Mars- ja Venus-planeettojen ilmastoon.
Marsin kasvihuoneilmiö on heikko, joka nostattaa lämpötilaa vain pari astetta, mutta Venuksessa se on voimakkaampi. 

Kappale 10

KPL 10: Ilmastot tropiikista jäätiköille

Uusia käsitteitä minulle oli El Niño ja La Niña (suom. poika ja tyttö). Ne ovat ilmastohäiriöitä ja ovat luonnollinen osa maapallon ilmastoa. Nämä aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista ja niiden aiheuttamista muutoksista pintavesien lämpötiloissa ja ilmakehässä. Esiintymistiheys on noin 4 vuoden välein ja niitä näkee selvemmin Tyynenmeren alueen tuulien ja merivirtojen muutoksina.
El Niñossa pasaatituulet heikkenevät ja merivirrat kääntyvät päiväntasaajalla vastakkaiseen suuntaan. Esimerkiksi El Niño tuo sateita Perun rannikolle ja Peruvirta heikkenee. Australiassa El Niño aiheuttaa kuivuutta.

La Niña on päinvastainen. Sen aikana Perussa on kuivaa ja viileää, kun taas Australiassa on voimakkaita sateita.

En oikeastaan ole ikinä miettinyt enemmän ilmastoon liittyviä asioita, mutta mitä vanhemmaksi tulee niin kyllä sitä alkaa jotain aina miettimään, että miksi näin.

Tehtävä 3 sivu 68: Miten ENSO (El Niño- ja La Niña-kierto) ja NAO (Pohjois-Atlantin värähtely) liittyvät Suomen ilmastoon?
Esimerkiksi NAO tuo Skandinaviaan Islannin ja Azorien ilmanpaine-erosta riippuen lauhkeita ja kosteita ilmavirtauksia. Suomessa ENSO:a ei niinkään huomaa, koska se peittyy päivittäisten korkea- ja matalapaineen vaihteluiden alle.

Video

Kappale 9

KPL 9: Sää - odotettavissa huomisiltaan

Tärkein oppimamme asia tässä kappaleessa oli säähän liittyvät asiat
.

Syklonit ovat liikkuvia matalapaineita.

Aina on kysymyksiä ollut, että miten meteorologit voivat noin vain ennustaa säätä. Myös se, että jos ei toteudu ennuste, niin mikä siinä silloin mättää. Vastauksen kysymykseen löysin oppikirjasta. Euroopan säätä on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä, koska siihen vaikuttavat liikkuvat matalapaineet.

Kappale 8

KPL 8: Sateet - luvassa pilvistyvää

 konvektiosade, orografinen sade ja rintamasade. Konvektiosadetta esiintyy yleensä tropiikissa ja on raju ja lyhytaikainen ukkoskuuro. Suomessa sitä esiintyy helteisinä kesäpäivinä. Orografisia sateita esiintyy Norjan ja Kanadan länsirannikolla. Orografinen sade syntyy, kun mereinen ilmamassa kohtaa vuoren ja joutuu kohoamaan sitä ylöspäin, josta syystä se viilenee ja kosteus tiivistyy sateiksi merenpuoleisille rinteille. Suojapuolella on kuivaa ja vähäsateista. Yleisin sadetyyppi Suomessa on rintamasade, joka syntyy polaaririntamassa sykloneiden yhteydessä. Rintamasateita esiintyy myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Jääkide on kuusikulmainen kiderakene, jonka on muodostanut veden kiinteä olomuoto, jää. Ne syntyvät veden jäätyessä tai, kun vesihöyry härmistyy tiivistymisytimien pinnalle.
Omassa elämässä ei oikestaan ole kohdannut näitä kysymyksiä. Pienenä sitä aina kuitenkin mietti, miten sade syntyy ja varsinkin miten ukkonen syntyy.

Tehtävä 2 sivu 56: Mitä ovat tiivistymisytimet ja mikä niiden merkitys on?
Tiivistymisytimiä on esimerkiksi noki-, pöly-, suola- ja tuhkapartikkeleita. Niiden ympärille voi syntyä pisarat ja jääkiteet

kappale 7

KPL 7: Meret - lämmittävät ja viilentävät

Tärkein oppimamme asia oli merivirrat ja niiden tehtävät. Ne jaetaan kylmiin ja lämpimiin riippuen siitä kuljettaako ne lämmintä vai kylmää vettä. Päiväntasaajalta lähtee lämmintä vettä navoille ja navoilta kylmää vettä päiväntasaajalle, joten ne toimivat ilman lämpötilaerojen säätelyssä.
Jätepyörre on itsekseen syntynyt merikaatopaikka. Siellä on enimmäkseen muovia. Niitä on Tyynellämerellä, Intian valtamerellä ja Atlantilla.

Omassa elämässä ei ole niinkään kohdanut näihin liittyviä asioita, mitä nyt nähnyt uutisissa ja maantiedon tunneilla koulussa. Kysymyksiä ei ole heränyt.



Tehtävä 2 sivu 51: Miksi planktonkasvustoja esiintyy usein rannikolla?
Koska kylmä ja ravinteikas vesi kumpuaa pinnalle tuoden kasviplanktonia mukanaan. Myös tuulilla on osuutta asiassa.

kappale 6

Vesikehä - kiertää ja kuljettaa

Vesikehä eli hydrosfääri koostuu merien, mantereiden ja ilmekähän vesistä. Maapallolla vesi on kolmessa olomuodossa: vesihöyrynä (kaasu), vesi (neste) ja jää (kiinteä).

Suurin osa maapallon vedestä on merissä suolaisena vetenä. Maapallolla makean veden osuus kaikista vesistä on 3%. Suurin osa makeasta on jäätiköissä ja lumessa. Makea vesi on juomakelposta ja jakautuu epätasaisesti maapallolla. Sitä on pintavetenä joissa ja järvissä ja suurin osa on pohjavettä.

Veden kiertokulku on nimeltään hydrologinen kierto. Sitä pitää yllä Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima.

Lämpö saa aikaan veden haihtumisen muun muassa pintavesistä ja kasvien pinnalta. Sitä lisäävät myös tuuli, kuiva ilma ja matala ilmanpaine. Kasvien ja eläinten elintoiminnot vapauttava vettä ilmakehään. Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy ja muodostaa pisaroita, jotka Maan vetovoiman vuoksi tulevat alas sateena.

Vuorovesi tarkoittaa säännöllistä veden pinnan laskua ja nousua, johon vaikuttaa vahvasti Kuun, Maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta ja Maan pyörimisestä akselinsa ympäri.

Kuun ollessa suoraan jonkin paikan yläpuolella, se vetää valtameren vettä itseään kohti ja aiheuttaa mereen pullistuman. Maan vastakkaisella puolella vesi nousee samnaikaisesti, koska Kuun vetovoima on pienimmillään. Nousu -ja laskuvesi esiintyvät kahdesti vuorokaudessa. Kun Aurinko, Kuu ja Maa ovat samalla akselilla, syntyy tulvavuoksi.  Tämä tapahtuu uudenkuun että täydenkuun aikana. Tämä tapahtuu kaksi kertaa 28 vuorokauden jakson aikana. Kuun ollessa Maahan nähden suorassa kulmassa, syntyy vajaavuoksi. Tämä tapahtuu Kuun kierron ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana.

Tehtävä 1 sivu 45: Määrittele käsite...
a) hydrologinen kierto = vedenkiertokulku, jota pitää yllä Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima
b) valuma-alue = vedenjakajan rajaama alue
c) transpiraatio = kun kasvien tai eläinten elintoiminnot vapauttavat vettä ilmakehään
d) pohjavesi = maanpinnan alle imeytynyt, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunutta vettä

Kappale 5

KPL 5: Tyyntä myrskyn edellä

Tuuli on ilman liikettä. Tuulien emergia on peräsisin Auringosta. Tuulet tasoittavat eroja ilmanpaineessa ja lämpötilassa. Ilmanpineen ja lämpötilan erot johtuvat siitä, että Auringon lämpö jakautuu epätasaisesti maanpinnalle. Tuuli syntyy, kun ilmanpaine-erot pyrkivät tasoittumaan, jolloin ilma virtaa korkeapaineesta matalapaineen alueelle. Tuulen voimakkuus riippuu siitä kuinka suuri kahden alueen ilmapaine-ero on. Tuulen suuntaan vaikuttaa ilmapaine-erot, maan vetovoima, coriolisilmiö ja maanpallon kitka. Tuulen nopeus ilmoitetaan metreinä sekunneissa.

Konvektio on ilmiö, jossa lämmin ima laajenee ja muuttuu kevyemmäksi, jolloin se kohoaa ylöspäin. Kun ilmaa kohoaa suuria määriä, ilmanpaine laskee ja alueelle muodostuu matalapaine.

Alueella on korkeapaine, kun ilmanpaine nousee ja ilmaa laskeutuu suuria määriä. Laskeutuminen johtuu siitä, että ylöspäin kohoava ilma jäähtyy ja muuttuu raskaammaksi. Se kääntyy ylhäällä ilmakehässä sivuille ja laskeutuu siitä sitten alas maanpinnalle.

Monsuunituulet

Monsuunituulet ovar vuodenaikaistuulia. Ne aiheutuvat mantereen ja meren erilaisesta lämpenemisestä. Ne ovat alueellisia tuulia, joilla voi olla suuri vaikutus ilmastoon. Voimakkain monsuuni-ilmiö havaitaan Etelä-Aasiassa, mutta monsuuneja esiintyy myös Australian pohjoisosissa ja Afrikassa Guineanlahdella.

Kesämonsuuni syntyy Aasiassa, kun Auringon zeniittiasema siirtyy keväällä pohjoiselle pallonpuoliskolle ja Aasian manner lämpenee voimakkaasti. Mantereella kehittyy matalapaine ja vetää puoleensa kosteaa ja lämmintä ilmaa Intian valtamereltä. Kesämonsuuni puhaltaa mereltä maalle. Monsuunisateet ovat runsaita rankkasateita.

Talvimonsuuni puhaltaa maalta merelle. Se on kuivempi kuin kesämonsuuni. Johtuu siitä, että manner jäähtyy nopeasti ja alueuelle muodostuu korkeapaine. Meret jäähtyvät hitaammin ja siellä vallitsee matalapaine.

Muita tuulia on myös esimerkiksi paikallistuulet, jotka ovat pieniä ja ne vaihtavat suuntaa vuorokauden aikojen mukaan. On myös myrskutuulia, joita muodostaa voimakas matalapaine.

Kappale 4

KPL 4: Ilmakehä - suojaa ja suodattaa

Ilmakehä on toiselta nimeltään atmosfääri ja koostuu kerroksista, jotka ympäröi maapalloa. Kerrokset ovat samankaltaisia koostumukseltaan, mutta niiden tiheys pienenee mitä korkeammalle mennään. Maan vetovoima estää ilmakehän kaasuja karkaamasta avaruuteen.

Ilma on kaasuseos. Se sisältää noin 78% typpeä, 21% happea, argonia alle 1% ja hiilidioksidia 0,04%. Myös muita kaasuja on ilmassa pieniä pitoisuuksia. Happea on juuri sopivasti, koska jos sitä olisi liian vähän, ei saataisi syttymään mm. saunaa ja jos sitä olisi enemmän niin mm. kirjat voisivat syttyä tuleen itsestään. Ilmakehässä on vesihöyryä ja myös kiinteitä aineita, kuten tuhkaa, pölyä, suokakiteitä ja aerosoleja. Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemmäisiä hiukkasia. Ne jaetaan luonnollisiin (esimerkiksi tulivuoren purkauksista syntyviin) ja ihmisen aiheuttamiin (maatalous, teollisuus, liikenne...) hiukkasiin. Osa aerosoleista heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen ja vähentää sillä tavalla ilmaston lämpenemistä.



Säteilytase ja säteilyn absorboituminen
Aurinkovakio on ilmakehän yläosaan saapuvan lyhytaaltoisen säteilyn määrä. Puolet tästä säteilystä saapuu maanpinnalle ja puolet absorboituu (= imeytyy) ilmakehään. Loppuosa heijastuu pilvistä tai siroaa takaisin avaruuteen ilman molekyyleistä. Auringon säteily etenee avaruudessa valon nopeudella energiaa menettämättä. Pilviin, vesihöyryyn, ilman molekyyleihin ja maanpinnalle imeytynyt energia kohottaa niiden lämpötilaa. Nestemäisen veden haihtumiseen tarvitaan paljon energiaa. Energia jää vesihöyryyn latenttina eli piilevänä energiana.

Erilaiset pinnat heijastavat säteilyä eri tavoin. Albedo eli heijastuskyky tarkoittaa pinnan tai kappaleen kykyä heijastaa siihen tulevaa säteilyä. Esimerkiksi lumen albedo on suuri, koska se heijastaa paljon säteilyä takaisin. Tumman pinnan albedo on suuri, koska se imee itseensä säteilyä.

Maapallon energiatase on tasapainossa, koska tulo -ja lähtösäteily on pitkällä aikavälillä yhtä suuret. Energian ylijäämäaluetta on 35. leveyspiirien välinen alue, koska sinne Auringon säteet tulevat lähes kohtisuoraan. Muut alueet maapallolla ovat alijäämäaluetta, koska säteet tulevat viistosti ja energia jakautuu laajemmalle alueelle.

Ihmisen toiminta voimistaa kasvihuoneilmiötä, mikä on johtanut ilmaston lämpenemiseen. Kasvihuoneilmio on kuitenkin normaali tapahtuma maapallolla ilman ihmistäkin. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani. Ne sitovat 90% maanpinnan ja merien lämpösäteilystä.
Tehtävä 1 sivu 31: Selitä termi.
a) troposfääri = ilmakehän alin, elämälle soveltuva kerros.
b) stratosfääri = ilmakehän toinen, troposfäärin yläpuolella oleva kerros
c) kasvihuoneilmiö = ilmiö, jossa kasvihuonekaasut päästävät lävitseen lyhytaaltoista Auringon valoa, mutta pidättävät maapallon pinnalta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä.
d) albedo = kappaleen tai pinnan kyky heijastaa siihen tuleva säteily.
e) O3 = otsoni, joka on muiden aineiden kanssa helposti reagoiva molekyyli.