Kappale 14

KPL 14: Maa - kolmas kivi AuringostaTärkein oppimani asia oli se, mistä maapallo koostuu.

Litosfäärilaattoja on monia. Ne muodostavat maapallon kuorikerroksen ja ne liikkuvat eri suuntiin.

Tehtävä 4 sivu 94: Mikä sai aikaan lähes 11 kilometriä syvän Mariaanien haudan Tyynessämeressä?Se on syntynyt, kun Tyynenmeren laatta on törmätessään työntynyt Filippiinien laatan alle.

Kappale 13

KPL 13: Biomit päiväntasaajalta navoille

Tärkein oppimamme asia oli se, kuinka kasvillisuus eroaa eri lämpövyöhykkeillä.

Biomi on suurekosysteemi. Se on tietyn ilmaston ekosysteemien muodostama kokonaisuus.

Mitään kysymyksiä ei ole herännyt, ja jos on niin silloin olen jo saanut vastauksen niihin.

Tehtävä 3 sivu 86: Selvitä
a) mitä on aavikoituminen
Aavikoituminen on kuivilla alueilla yleistä ja tarkoittaa maan laadu heikkenemistä. Maatalous on suurena syynä aavikoitumiselle.
b) miten suola-aavikko muodostuu.
Aavikot ei ole täysin vedettömiä ja vettä esiintyy keitaissa ja sadekausina joissa ja järvissä, jotka kuivuvat lopulta ja muuttuvat suola-aavikoksi.

Kappale 12

KPL 12: Maanpinta - biosfäärin pohja

Tärkein oppimamme asia oli mielestämme se, mikä on maannos

Maankamara muodostuu maa- ja kallioperästä. Suomen maaperä on muodostunut vasta viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen. Kallioperä on syntynyt hyvin vaihtelevissa geologisissa oloissa pääosin 1,5-3 miljardia vuotta sitten.

Ei ole tullut ennen mietittyä paljoakaan, mitä kaikkia maannoksia on olemassa. Yläasteella tuli puheeksi kaikki maaperään kuuluvat maalajit ja käytiin niitä läpi paljon.

Tehtävä 1 sivu 79: Millaista maannosta esiintyy
a) Unkarin pustalla
Mustamultamaannos
b) Suomen havumetsissäPodsolimaannos
c) Kongon sademetsäalueella
Latosolimaannos

Kappale 11

KPL 11: Ilmasto - aina muutoksessa

Tärkein oppimamme asia oli se, kuinka paljon ilmasto maapallolla muuttuu..

Kasvihuoneilmiö on täysin normaali ilmiö maapallolla. Se mahdollistaa maapallon nykyiset elinolosuhteet. Luontaisia kasvihuonekaasuja on vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani ja ne nostattavat maapallon keskilämpötilaa 33 astetta. Jos ilmiötä ei olisi, maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. Kasvihuoneilmiö on voimistunut ihmisen takia ja nostanut maapallon luontaista lämpötilaa.

Kun on puhuttu kasvihuoneilmiöstä, mietti nuorempana, että mikä se sellainen on. Sitä ei oikein senkään jälkeen tajua, että se on normaalia, koska usein luullaan, että se on ihmisten aiheuttamaa. Ihminen on vain toiminnallaan sitä voimistanut.

Tehtävä 1 sivu 74: Selvitä, miten kasvihuoneilmiä vaikuttaa Mars- ja Venus-planeettojen ilmastoon.
Marsin kasvihuoneilmiö on heikko, joka nostattaa lämpötilaa vain pari astetta, mutta Venuksessa se on voimakkaampi. 

Kappale 10

KPL 10: Ilmastot tropiikista jäätiköille

Uusia käsitteitä minulle oli El Niño ja La Niña (suom. poika ja tyttö). Ne ovat ilmastohäiriöitä ja ovat luonnollinen osa maapallon ilmastoa. Nämä aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista ja niiden aiheuttamista muutoksista pintavesien lämpötiloissa ja ilmakehässä. Esiintymistiheys on noin 4 vuoden välein ja niitä näkee selvemmin Tyynenmeren alueen tuulien ja merivirtojen muutoksina.
El Niñossa pasaatituulet heikkenevät ja merivirrat kääntyvät päiväntasaajalla vastakkaiseen suuntaan. Esimerkiksi El Niño tuo sateita Perun rannikolle ja Peruvirta heikkenee. Australiassa El Niño aiheuttaa kuivuutta.

La Niña on päinvastainen. Sen aikana Perussa on kuivaa ja viileää, kun taas Australiassa on voimakkaita sateita.

En oikeastaan ole ikinä miettinyt enemmän ilmastoon liittyviä asioita, mutta mitä vanhemmaksi tulee niin kyllä sitä alkaa jotain aina miettimään, että miksi näin.

Tehtävä 3 sivu 68: Miten ENSO (El Niño- ja La Niña-kierto) ja NAO (Pohjois-Atlantin värähtely) liittyvät Suomen ilmastoon?
Esimerkiksi NAO tuo Skandinaviaan Islannin ja Azorien ilmanpaine-erosta riippuen lauhkeita ja kosteita ilmavirtauksia. Suomessa ENSO:a ei niinkään huomaa, koska se peittyy päivittäisten korkea- ja matalapaineen vaihteluiden alle.

Video

Kappale 9

KPL 9: Sää - odotettavissa huomisiltaan

Tärkein oppimamme asia tässä kappaleessa oli säähän liittyvät asiat
.

Syklonit ovat liikkuvia matalapaineita.

Aina on kysymyksiä ollut, että miten meteorologit voivat noin vain ennustaa säätä. Myös se, että jos ei toteudu ennuste, niin mikä siinä silloin mättää. Vastauksen kysymykseen löysin oppikirjasta. Euroopan säätä on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä, koska siihen vaikuttavat liikkuvat matalapaineet.

Kappale 8

KPL 8: Sateet - luvassa pilvistyvää

 konvektiosade, orografinen sade ja rintamasade. Konvektiosadetta esiintyy yleensä tropiikissa ja on raju ja lyhytaikainen ukkoskuuro. Suomessa sitä esiintyy helteisinä kesäpäivinä. Orografisia sateita esiintyy Norjan ja Kanadan länsirannikolla. Orografinen sade syntyy, kun mereinen ilmamassa kohtaa vuoren ja joutuu kohoamaan sitä ylöspäin, josta syystä se viilenee ja kosteus tiivistyy sateiksi merenpuoleisille rinteille. Suojapuolella on kuivaa ja vähäsateista. Yleisin sadetyyppi Suomessa on rintamasade, joka syntyy polaaririntamassa sykloneiden yhteydessä. Rintamasateita esiintyy myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Jääkide on kuusikulmainen kiderakene, jonka on muodostanut veden kiinteä olomuoto, jää. Ne syntyvät veden jäätyessä tai, kun vesihöyry härmistyy tiivistymisytimien pinnalle.
Omassa elämässä ei oikestaan ole kohdannut näitä kysymyksiä. Pienenä sitä aina kuitenkin mietti, miten sade syntyy ja varsinkin miten ukkonen syntyy.

Tehtävä 2 sivu 56: Mitä ovat tiivistymisytimet ja mikä niiden merkitys on?
Tiivistymisytimiä on esimerkiksi noki-, pöly-, suola- ja tuhkapartikkeleita. Niiden ympärille voi syntyä pisarat ja jääkiteet